MOMENT

Kun täytin 11 vuotta, tajuntaan iski valtavalla vyöryllä ajan katoavaisuus ja valtava haikeus menetetyistä ja jo eletyistä hetkistä. Siitä lähtien, olen tasapainoillut tunteen kanssa, mikä aikaan ja sen kulumiseen liittyy. Kirjoitin tuolloin lapsena mustekynällä isän tekemään pirtin pöytään ikäni. Kuvittelin, että ne olisivat pysyvimmät asiat, jotka tiesin. Mustetta ei pyyhittäisi ja pöytäkin oli ollut aina paikallaan, painava ja täysipuinen kun oli. Vähän tiesin. Vähän tiedän. Tasapainoilu läsnäolon, menneen ja tulevan välillä on aina oleva. Ja aika valuu, kuin hiekka sormien välistä. MOMENT valokuvasarja on kuvattu ennen lapseni 11-vuotispäivää.